Illuusio ahkeruudesta

Onpa ollut informatiivinen maanantai. Heti aamusella kilahti kirje Ähtärin sairaalasta kertoen ajankohdat ja ohjeet tulevaa sappileikkaustani varten. Vähän sen jälkeen puhelin piippasi sähköpostin merkiksi ja sain vastauksia - ehkä enemmän uusia kysymyksiä kylläkin - koskien opinnäytetyöni yhteistyökuvioita. Niin ja nyt tiedän myös, milloin koulu alkaa Pariisissa! Sen tiedon tosin sain jo viime viikolla, mutta. Silti.

Tänään fiilis on tuntunut sen lisäksi aikaansaavalta, vaikka se ei kyllä ehkä pidäkään täysin paikkaansa. Valheellinen tunne kenties johtuu siitä, että olen hyvin pitkälle koko päivän hoitanut montaa juttua samaan aikaan. Olen multitaskaamisen mestari. Oikea mestari ehkä saisi kyllä enemmän aikaan kuin minä nyt, mutta no, ei anneta sen seikan kaataa tätä mielikuvaa.

Ylihuomenna suuntaan sitten jälleen Pohjanmaalle, koska torstaina aamulla pitäisi ilmaantua Vimpeliin labraan neulatyynyksi. Tämä pikkuinen yllätysinfo hieman sekoitti suunnitelmiani, mutta onneksi ymmärtäväiset ihmiset ymmärsivät tilanteen ja sen, että ilman hyvää syytä en neulatyynyilisi. Siitä torstaista sitten tasan viikon kuluttua on sitten sen itse operaation vuoro, jonka jälkeen ei enää pitäisi sapettaa. Hehheh.

En kyllä oikeasti ole ihan noin kevein mielin leikkauksen suhteen, se jännittää jo aikalailla. Joo, onhan se pieni operaatio, mutta se on ensimmäinen leikkaukseni, josta toipua ja se on myös ensimmäinen nukutukseni - onhan siinä jo ihan syytä tuntea olonsa hieman epävarmaksi, eikö niin? Sitä paitsi olen jotenkin aina kokenut, että se mokoma sappi on osa minua. Miksi luopua siitä?

Tietty se, että se on aiheuttanut niin paljon kipua, särkyä ja tuskaa lienee ihan hyvä syy haluta päästä siitä eroon. Pitääkin muistuttaa äitiä, että syöttää mulle väkisin sitten ne kaikki kipulääkkeet sen leikkuun jälkeen, kun kuitenkin jossain vaiheessa alan epäillä sitä, tarvinko niitä oikeasti.

Mutta siitäpä sitten syksyn pitäisi jatkua lähinnä sen opinnäytetyön parissa. Kouluakaan ei pitäisi olla kuin kerran viikossa, joten aikaa ainakin teoriassa pitäisi olla ihan kirjoittamiselle. Note to self: älä hamstraa liikaa ohjelmaa, vaan keskity ja keskity! Vaikka joku ylimääräinen venäjän kurssi näyttäisi kivalta, älä ota sitä. Tämä koskee myös muita asioita: opettele sanomaan välillä joihinkin juttuihin, että ei.

Kuva: 9gag

Ajatukset melkeinpä häämöttää jo siellä Pariisissa. Tässä ensi kuun aikana olisi tarkoitus käydä läpi kaikki tarvittavat paperihommat ja piakkoin myös valita kurssit sinne kouluun ja hommata asunto ja kerrata ranskaa (oli kyllä hyvä, että otin sen ranskan kesäkurssin - se oli hyvää treeniä ja arvosanaksi tuli täysi 5, trés bien! <3). Mutta koulu siellä päässä alkanee vasta 26.1.2015. Sitä ennen on vielä niiiiin paljon kaikenlaista, että taidanpa riisua baskerin päästäni, piilottaa patongin takaisin kaappiin ja sheivata typerät herrasmiesmoustacheni toistaiseksi. :P

Huokaus.

Jenna