You cannot learn a thing you think you know

Viime viikolla ollut tentti meni lukemattomuudesta huolimatta täysin pistein läpi, ja siitä eteenpäin kuluneet vajaa kaksi viikkoa olen kokenut muutenkin olevani hyvässä terässä ja iloisin mielin. Nyt tietenkin väsyttää, kun olisi taas ahkeroitava, mutta ei pidä antaa sen häiritä.

Olen nyt tänä aikana ollut kahdesti Helsingissä yhteensä vajaan viikon verran. Takana on kaksi radioraamista, jotka kummatkin ainakin tuntuivat menevän ihan kivasti. Muutenkin Helsinki on kiva kaupunki ja höystettynä ihanilla ihmisillä reissu ei olisi voinut olla mukavampi. Sain vieläpä tutustua uuteen henkilöön, jonka kanssa ollaan käyty mielenkiintoista keskustelua kristinuskosta ja hänen uskonnostaan. Siitä tuo otsikkokin, sillä sain pian havaita, että keskustelukumppanini kokee tietävänsä kristinuskosta enemmän kuin me kristityt itse. Joka tapauksessa keskustelu on ollut mieltä avartavaa - toivottavasti puolin ja toisin - ja olen kokenut oppineeni erittäin paljon. Samalla aloin ajatella, että millaisissa asioissa itse käyttäytyy juuri niin: kuvittelee tietävänsä aiheesta kaiken ja samalla tulee estäneeksi itseään oppimasta. Ehkä Sokrates ei ollut ihan ulapalla höpistessään jotain siihen suuntaan, että "tiedän vain sen, etten tiedä".

Mutta se siitä. Tiivistettynä: Helsingissä oli kivaa jee.

Kalapaita, joka ui mukaan Henkkamaukalta! +prettyface

Radiokasvot

Rahaa kyllä paloi niin paljon, että itseäkin huimaa. Toki syynä oli ostokset, mutta tällä erää vain pienenä osana. Pääsyy oli rahanvaihto, jonka suoritin ensi viikon Glasgow'n matkaa ajatellen, sekä yllättävä vuokran maksaminen Pariisin asunnosta. Onneksi kaapissa on näkkäriä ruoaksi!

Cha-ching

Mutta kuten terävimmät teistä tuosta jo päättelivätkin, asunto Pariisista on nyt hoidossa. Loppujen lopuksi asunto hoitui nopeasti, sillä saman päivän aikana kun laitettiin hakemusta asuntoon, saatiin vastaus ja homma oli hoidossa. Pienen säädön jälkeen saimme kuin saimmekin toisen tytön kanssa varattua asunnon ja nyt voimme viimeinkin huokaista helpotuksesta.

Asunto on kohtalaisen hyvällä sijainnilla, kuvista päätellen siisti ja aika tilava meille kahdelle ja muutenkin verrattuna muihin luukkuihin, se on täydellinen meille. Vuokra on kokonaisuudessaan 1500 egen luokkaa, mutta puolitettuna sopivasti, eikä halvemmalla Patonkicityssä oikeastaan asu. Ilmoituksen mukaan siihen kuuluu vieläpä netti ja asunnossa on pyykkikone. Kuulostaa jopa liian hyvältä? Ehkä. Asunto on vuokrattu sellaisen sivuston kuin airbnb kautta, ja se maksaa vuokran asunnon omistajalle vasta 24 tunnin jälkeen siitä, kun me ollaan kirjauduttu sisään sinne. Airbnb on aika tunnettu ja luotettavaksi havaittu, joten kaipa nyt on vaan uskottava, että hyvin kävi! :)

Tämä Hennalan luukku on kaaoksen vallassa, sillä en ole kamalasti kerinnyt panostamaan tavaroiden pakkailuun. Kaikki aika, jonka olen viettänyt täällä, on mennyt koneella opparin räpeltämiseen ja kissavideoiden katselemiseen silloin, kun välttelee sitä opparia. Tyypillistä. Mutta asioilla on tapana järjestyä, ja kun palaan Glasgow'sta, minulla on aikaa pakkailla pieni omaisuuteni vielä moneen kertaan.

No. Nyt tekee mieleni glögiä ja joululailuja. Laulut järjestynee Spotifyn kautta, mutta jääkaapissa oleva glögitilkka taitaa kaikilla mittapuilla katsottuna olla vanhaa. Ehkä keitän vaan kahvia. Tai teetä, mulla on kahdenlaista jouluteetä, joista ainakin toisen pitäisi maistua hieman glögiltä. Jännittävää. Halusin nyt tämänkin jakaa teidän kaikkien kanssa.

Ihanaa ensimmäistä adventtia kaikille! " He huusivat: Siunattu hän, kuningas, joka tulee Herran nimessä! Taivaassa rauha, kunnia korkeuksissa!"

Pusuja! Nähdään, kun palaan kilttien ja säkkipillien luvatusta maasta.

Jenna