keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Hei hei, -14

Liekö merkkinä vanhuudesta vai mitä, kun vuosi vuoden jälkeen yllätyn aina vaan enemmän siitä, kuinka nopeasti 12 kuukautta voivatkaan vierähtää ohitseni ilman, että oikeastaan edes huomaan. Vuoden viimeinen päivä ilotulitteineen saapui tänäkin vuonna, ja istun tässä miettimässä, mitä vuosi mukanaan toikaan ja mitä seuraavalla on ehkä annettavaa.

Lueskelin ajatuksiani, joita kirjoitin vuosi sitten silloiseen blogiini (tekstin voi lukea TÄSTÄ). Kulunut vuosi oli ollut tasainen ja mukava, mutta mitään erikoista sanottavaa minulla ei siitä ollut. Toisin on vuoden 2014 kanssa: kulunut vuosi on ollut itselleni hyvin iso ja värikäs.

Pietari
Vuoden vaihtuessa päässäni pyöri tuolloin miljoona kysymystä. Tulevaisuus ja jopa seuraava vuosi näytti lähinnä puurolta, josta ei ottanut yhtään selvää. Mitä tapahtuisi ja milloin? Ainoa, mitä osasin odottaa oli se, että saisin keväällä tietää vaihtopaikkani sekä kohtaloni koskien sitä, joudunko tehdä opinnäytetyöni syksyllä vai miten. Yhtä kaikki minulla ei ollut mitään aavistusta asioista, joita 2014 loppujen lopuksi toikaan mukanaan. En edes koe liioittelevani sanoessani, että ennakoimattomuudestaan huolimatta tai jopa sen takia kulunut vuosi oli yksi elämäni hienoimmista. Miksi? Tässä lista muutamista syistä!

1. Vuosi oli suhteutettuna elettyyn elämääni kaikkein kansainvälisin. Olen elämäni aikana käynyt viidessä paikassa ulkomailla, ja niistä neljä matkaa tapahtui tänä vuonna. Tallinna, Pietari, Jordanian aktio, Glasgow.




2. Monessa suhteessa päädyin tulemaan ulos mukavuusalueeltani. Puhuin ihmisten edessä, otin vastuuta asioista, tein päätöksiä, toimin itsenäisesti, matkustin yksin lentokoneessa, voitin pelkoni ja käväisin leikkauksessa... Muutaman asian mainitakseni.

3. Sain vastauksia pieniin ja suuriin kysymyksiin. Tulevaisuus raotti verhojaan, ja sain tietää vaihtopaikkani ja suunnilleen sen, kuinka opintoni tulevat jatkumaan: ensin oppari, sitten vaihto ja jäljelle jää harjoittelu.

4. Tämäkin vuosi tuli elettyä ympärillä suuri määrä ihania ihmisiä. En osaa sanoin kuvailla sitä, kuinka kiitollinen olen siitä, että elämässäni on sellaista väkeä kuin on! Perhe, sukulaiset, ystävät - olette minulle hyvin rakkaita ja jokainen hetki, jonka vietän kanssanne, on minulle kuin aarre.

5. Kyllä tälle listalle pääsee myös musiikki ja huomaamaton maininta Poets of the Fallista. Kuuluu joka vuoteen, kyllä, ja tänä vuonna vieläpä uusien kappaleiden ja konsertinkin muodossa.


6. Oli tavallaan kivaakin, että kalenterini oli niin värikäs ja pullollaan sekä kivoja, että vähemmän kivoja juttuja. Kiire ja stressi oli iso osa vuotta 2014, mutta toisaalta, kaikki se vain kertoo siitä, kuinka paljon kaikkea tapahtui. Jäi paljon kaikenlaisia muistoja. :)

Nyt pää ei keksi listaan jatkoa. Yhteenvetona voisin todeta, että koen saaneeni tänä vuonna niin paljon hyvää, että "kiitos" tuntuu pieneltä sanalta.

Entä tuleva vuosi sitten? Tiedän siitä enemmän, kuin mitä viime vuonna tiesin tästä kuluneesta vuodesta. Kuitenkin tuntuu, että tiedän hyvin vähän. Mikä on tietenkin oletettavaa, olen havainnut ennustamisen aika hankalaksi. :P

Ensi vuonna lähden vaihtoon Pariisiin. Tammikuun 22. päivä lähtö  ja paluulippua ei ole vielä edes hankittu. Juhannuksen jälkeen näillä näkymin tulo takaisin Suomeen, ja sen jälkeen pitäisi yrittää hankkia harkkapaikka. Mistä, se on sitten tämän vuoden yksi iso kysymys.

LAMK ja kilppari! Liittyypäs.
Ensi vuonna toivon tutustuvani jälleen uusiin ihmisiin, eläväni onnellisesti Pariisissa, oppivani sujuvammin ranskaa, kokeilevani jotain uutta harrastusta, muuttavani jälleen, lukevani jonkun yllättävän hyvän kirjan, maistavani jotain sellaista sapuskaa, jota en ole ikinä syönyt ja kokevani ja näkeväni ja eläväni paljon mukavia hetkiä.

2015, tervetuloa. En kyllä ymmärrä, että vuodesta 2005 on kymmenen vuotta - aika hölmöä. Älkää yrittäkö väittää minulle sellaista.


Toivotan kaikille erittäin onnellista uutta vuotta, toivottavasti vuosi 2015 tuo mukanaan paljon hyvää. Olkoon koko vuosi siunattu ja Herran hallussa.

Rakkain terveisin,

Jennuska

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti